– Bob Reinstein
Nämä neljä peruskiveä tai kulmakiveä muodostavat työmme lähtökohdat tai keskeiset osat:
- Päämäärä. Ilman päämäärää emme voi alkaa kulkea mitään polkua emmekä toivoa, että meillä riittäisi voimia polun vaatimiin ponnistuksiin.
- Tarkkaavaisuus. Ilman tarkkaavaisuutta emme pysty edes aloittamaan prosessia, jonka on tarkoitus auttaa meitä heräämään ja avautumaan korkeammille mahdollisuuksillemme.
- Läsnäolo. Jos emme juurruta läsnäoloamme fyysiseen kehoon — sekä integroi sitä muihin keskuksiin — lipsumme vanhoihin tapoihimme, kaavamaiseen ajatteluun sekä päiväunelmointiin. Näin olemme aina jossakin muussa paikassa ja ajassa — sen sijaan että olisimme läsnä tässä hetkessä, josta kaikki todellinen työ alkaa.
- Itsehavainnointi. Itsehavainnointi johtaa itsetuntemuksen kasvuun. Ilman itsetuntemusta kaikki muu tieto on parhaimmillaankin hyödytöntä mikäli haluamme todellisten kehitysmahdollisuuksiemme toteutuvan. Objektiivinen itsehavainnointi (”näkemään” oppiminen) vaatii päämäärätietoisuutta, tarkkaavaisuutta ja kehollista läsnäoloa, jotta voimme vastaanottaa vaikutelmia omasta itsestämme tuomitsematta ja vääristelemättä.
Päämäärä on tunne tai kehollinen aistimus, jonka voi myös pukea sanoiksi ”elämässä on kyse muustakin kuin tavanomaisista asioista, joita ympärillämme näemme”. Tästä juontuu kutsumus tai vetovoima liikkua tiettyyn sisäiseen suuntaan, kohti aistimaamme korkeampaa mahdollisuutta, joka voi antaa elämällemme syvemmän merkityksen. Aistimus sisäisestä suunnasta on kuin kompassin neula, joka osoittaa aina pohjoiseen. Gurdjieffin terminologiassa ”magneettinen keskus” on se sisäinen osamme, joka vastaa tuon ulkopuolisen vaikutuksen vetovoimaan.
Tarkkaavaisuus on hienosyisempää energiaa tai tietoisuutta, jonka meitä kiinnostavat asiat voivat vetää ulkopuolellemme — tai voimme kohdistaa sen sisältäpäin asioihin, jotka liittyvät päämääräämme ja edistävät sitä.
Oman kehollisen läsnäolon aistiminen on jokaisen “henkisen” polun peruselementti. Yleensä sitä vahvistetaan istumalla hiljaa säännöllisesti, vähintään kerran päivässä (useammin jos mahdollista). Istumisissa energiaa ja tarkkaavaisuutta kerätään kehoon niin, etteivät satunnaiset ajatukset ja tunteet vie läsnäoloa pois.
Nämä perusharjoitukset auttavat meitä saamaan kiinni tietoisuudesta, joka kyllä liittyy ajatuksiin, tunteisiin ja kehon aistimuksiin, mutta on myös niistä erillinen. Tämä erillinen tietoisuus voi sitten alkaa “nähdä” millaisia olemme jokapäiväisessä sisäisessä elämässämme. Näin kartutamme tietoa, jota voimme myöhemmin hyödyntää prosessissa, jossa muunnamme sisäisesti ”olemisemme” (kuten Gurdjieff asian ilmaisi) tasoa.
Suomennettu vapaasti nettisivukäyttöön. (C) Bob Reinstein – Four Cornerstones.